Ylöjärven kaupungin historia

Kivikaudelta kyläksi

Ylöjärvellä tiedetään olleen asutusta jo kivikautiseen aikaan, jolloin suotuisat luonnonolot, muokattavissa oleva maaperä, sekä maan ja veden tarjoama riista olivat ihmisen perusedellytykset. Vanhimpia merkkejä asutuksesta on löydetty Tyrkön ja Hempuran tilojen mailta. Nämä asutuslöydöt viittaavat nuorakeraamiseen aikakauteen noin 2500 - 2000 e.a.a. Mikkolan tilan puutarhasta vanhan Vaasantien varrelta on löydetty rautakauden loppupuolen ristiretkiaikaan, vuosiin 1000-1300 ajoitettuja esineitä, muun muassa miekka, keihäänkärki, viikatteen- ja sirpinterä. Alueen asutus vakiintui pääosin historiallisen ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. Mutta ensimmäiset luotettavat tiedot Ylöjärvellä sijanneista verotiloista löytyvät vasta Kustaa Vaasan aikaisista maakirjoista vuodelta 1540. Osa näistä tiloista on edelleenkin olemassa. Vielä tuolloin Ylöjärvi oli harvaan asuttua Peräkuntaa, jossa ei vielä 1700- luvun puolivälissä ollut kuin 872 asukasta.

Kirkko ja seurakunta

Ylöjärveläiset kuuluivat vuoteen saakka 1639 Suur-Pirkanmaan seurakuntaan, jolloin perustettiin Harjun kappeliseurakunta. Harjun kappelin valmistuttua vuonna 1645, seurankuntalaisten kirkkomatka lyheni huomattavasti. Vuonna 1779 annetulla käskykirjeellä saatiin lupa Ylöjärven oman kappeliseurakunnan perustamisesta. Tällöin aloitettiin oman kirkon suunnittelutyöt ja se valmistui vuonna 1781. Reilut kuusikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1842 kirkko paloi salaman iskettyä kirkon torniin. Jäljelle jäivät ainoastaan lattian alla säilytetyt hopeiset ehtoollisastiat. Seurakuntalaiset palasivat takaisin Harjun kappeliin uuden kirkon rakennustöiden ajaksi. Rahapulan ja kirkon paikan valitsemisvaikeuksien vuoksi uusi kirkko valmistui vasta vuonna 1850 palaneen kirkon paikalle. Vuonna 1888 rakennettiin kirkon viereiselle kummulle Ylöjärven ”vanha koulu”.

Kohti itsenäistä kuntaa

1800- luvun alussa Ylöjärvi oli maaseutua, jossa elettiin omavaraistaloudesta. Tärkein vuosittainen rahaerä olivat verot. Tuolloin Ylöjärvellä oli asukkaita 1528, mikä oli ainoastaan 41 asukasta vähemmän kuin naapuri kunnassa Tampereella. Ylöjärven asema Tampereen naapurissa muuttui vuosisadan jälkipuolella maaseudun tuotteiden kysynnän lisääntyessä. Tampereen vaikutus näkyi etenkin Ylöjärven karjatiloissa, joissa eläinten ja sitä mukaa työvoiman määrä kasvoi runsaasti. Lähes kaikilla tiloilla oli renkiä, piikoja ja isoimmilla tiloilla torppareita. Myös valtio tuki alueen maa- ja karjatalouden kehittämistä.

Ylöjärven kunnan itsenäinen toiminta alkoi vuoden 1869 alusta. Siihenastiselle Ylöjärven kappeliseurakunnan itsenäistymiselle oli olemassa selvät perusteet, sillä sen asukasluku kasvoi vuosien 1810-1860 aikana lähes kaksinkertaiseksi. Vuonna 1860 Ylöjärvellä oli jo 2338 asukasta.

Kehityksen 1900- luku

Yksi 1900-luvun alun suurista vaikuttajista Ylöjärvellä oli Antti P. Mäkikylä, Pikku-Ahveniston tilan isäntä. Mäkikylä rakennutti Ylöjärven ensimmäisen urheilukentän tilansa maille vuosina 1909-1910. Hänen aloitteestaan ja kustannuksellaan rakennettiin myös ensimmäinen seuraintalo sekä Osuusliike Voiman ensimmäinen maaseutumyymälä. Mäkikylä tuki raittiusseuratoimintaa ja opiskelua, sekä paransi työntekijöiden oloja. Hän jopa ryhtyi soveltamaan niille ajoille vallankumouksellista kahdeksan tunnin työaikaa palkollisilleen. Hänen merkityksensä aikansa ylöjärveläisille on kiistaton. Agronomi Mäkikylän surmasi tuntemattomaksi jäänyt henkilö vuonna 1918 päättyneen kansalaissodan oikeudenkäyntien aikaan.

Professori Väinö Voionmaan perintöä ei myöskään voida vähätellä. Poliitikkona, tutkijana sekä kansanedustajana toiminut Voionmaa oli työväen sivistysliikkeen isähahmo. Hän oli perustamassa sekä Työväen Sivistysliittoa että Työväen Akatemiaa. Vuonna 1944 Voionmaan täyttäessä 75- vuotta, hänelle lahjoitettiin kansalaislahjana puoli miljoonaa markkaa. Lahjoituksen turvin perustettiin Väinö Voionmaan Säätiö valmistelemaan Hämeen Työläisnuoriso-opiston perustamista. Kansalaisopisto aloitti toimintansa vuoden 1951 syksyllä, Väinö Voionmaan Opisto- nimellä. Yleissivistävän koulutuksen tavoite oli työväestön täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnalliseen elämään ja päätöksentekoon. Edelleenkin toimiva opisto on kehittynyt viestintäalan koulutuskeskukseksi.

1900-luvun puoleen väliin mennessä koettiin useita muutoksia ja kehitysvaiheita. Maatalouspainotteinen talous koki muutoksia teollisuuden saapuessa kuntaan. Myös sivistys ja kulttuuri nostivat päätään.

Kunnan ensimmäistä sanomalehteä, Ylöjärveä, alkoi julkaista vasta 22-vuotias Jukka Tyrkkö vuonna 1933. Lehti toimi lähes kaksikymmentävuotta samalla nimellä, kunnes se 1950-luvulla muuttui Ylöjärven sanomiksi. Vuonna 1997 sanomat saivat kilpailijakseen Ylöjärven seutu nimisen julkaisun. Kaksi vuotta myöhemmin lehdet yhdistyivät Ylöjärven uutisiksi.

Ylöjärvi-seura perustettiin Mutalan seuraintalolla vuonna 1953. Seuran suurimpiin saavutuksiin voidaan lukea kotiseutumuseo hanke. Esineiden kerääminen museonmäelle aloitettiin vuonna 1963. Esineitä kerättiin kotiseutumuseon ensimmäiseen kunnan lahjoittamaan viljamakasiiniin, joka on edelleen esillä museossa. Ylöjärven Kotiseutumuseo avattiin yleisölle vuonna 1971. Vireän teatteriharrastustoiminnan laittoi alulle tirehtööri Juha Kiuru perustaessaan Vahannan Nuorisoseuran vuonna 1950. Epäpoliittisena toimintana nuorisotyön toivottiin toimivan paikkakuntaa yhdistävänä tekijänä. Innostus teatteria kohtaan oli suurta alusta asti ja lähes viidenkymmenen toimintavuotensa Vahannan Nuorisoseura on esittänyt yli 60 näytelmää. Kilpailua teatterielämään toi 1980 toimintansa aloittanut Saurion teatteri.

Vuodesta 1976 Ylöjärvellä toimintansa aloittanut Teivon ravirata hullaannutti kuntalaiset raviurheiluun. Hevospitäjän maineenkin saaneelle Ylöjärvelle ravikeskus ja tunnettu vuonna 1977 aloittanut hevosklinikka ovat olleet merkittäviä tekijöitä hevostalouden kehittymiselle. Nuorekas imago yhdistettynä maalaismaisuuteen lisäsi kunnassa toimivia hevostiloja. Hevoselinkeino alkoi tarjota töitä ja siitä tuli vetovoimainen vapaa-ajan harrastus.

Teollisuuden kehittyminen

1900-luvun alusta huomattiin Ylöjärven kauniit maisemat Näsijärven rannalla. Kaupunkilaiset alkoivat rakentaa kesähuviloita rantakallioille ja matkustajalaivoilla tehdyt huviretket Ylöjärven vesille innostivat osaltaan Tampereen herrasväkeä kesänviettoon. Höyrylaivaliikenne Ylöjärvellä alkoi jo vuonna 1885 ja kaupunkilaisten kesähuvitukset vilkastuttivat laivaliikennettä vuosia. Lempiänniemen kärkeen pystytettiin Pimeesalmen telakka 1920-luvulla, jolloin se toimi sekä hinaajien että höyrylaivojen tukikohtana. Kun telakka lopetti toimintansa Pimeesalmesta kehittyi upea huvi- ja pienvenesatama.

Vuonna 1943 pientilallisen muutamaa vuotta aiemmin tekemän malmilöydöksen johdosta perustettiin Ylöjärvelle avolouhos, josta saatiin kuparia, sekä jonkin verran kultaa ja volframia. Ylöjärven Outokummuksi nimitetty louhos oli kunnan ensimmäisiä askelia kohti teollistuneempaa aikakautta. Esiintymä köyhtyi ja louhos lopetettiin vuonna 1966, mutta tänä aikana oltiin maankuoresta louhittu neljä miljoonaa tonnia malmia ja parhaimmillaan kaivoksen palkkalistoilla oli 250 työntekijää. Takamaan entiselle kaivosalueelle siirrettiin Outokumpu Oy:n lopettamisen jälkeisten neuvottelujen tuloksena Helsingistä Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Edelleenkin alueella toimiva tutkimuslaitos tuottaa palveluja maanpuolustuksen kehittämiseksi.

Suuri merkitys Ylöjärven kehittymiselle on ollut vuonna 1946 Tampereella perustetulla Huurre Oy:llä. Kylmälaitteiden edelläkävijän huima kehitys vaati suuria toimitiloja, jotka löytyivät vuonna 1961 Ylöjärveltä Vaasan valtatien vierestä. Henkilökunnan pitkät työmatkat ratkaistiin rakentamalla tehtaan läheisyyteen työntekijöitä varten asuntoalue Huurteila. Nykyisin englantilaisen sijoitusyhtiön omistuksessa olevan Huurre Oy:n merkitys Ylöjärven kehitykselle on merkittävä. Tehtaan siirtyessä Tampereelta Ylöjärvelle sen esimerkin mukaisesti tuli paikkakunnalle useita muitakin yrityksiä ja teollisuutta. Huurre on historiansa aikana parantanut merkittävästi Ylöjärven tunnettavuutta kansainvälisesti ja vaikuttanut osaltaan koko kunnan imagoon.

Sijaintinsa ja muuttovoittoisuutensa ansiosta ovat useat pienteollisuuden yritykset löytäneet kotinsa Ylöjärveltä. 1900 alusta saakka lähtenyt kehitys on voimistunut vuosituhannen loppuun mennessä. Teollisuudesta on tullut osa kaupunkia ja sen elinvoimaisuutta.

Puutarhakaupunki Ylöjärvi

1900-luvun kahden viimeisen vuosikymmenen aikana Ylöjärven väkiluku kasvoi huimasti. Hyvä tonttitarjonta, hyvät kulkuyhteydet ja keskeinen sijainti ovat vahvistaneet paikkakunnan teollisia perinteitä ja kasvattaneet kunnasta yli 20 000 asukkaan kaupungin. Maalaispitäjän historia jäi elämään nykypolville kerrotuissa tarinoissa Martinin torpan hengistä sekä suurten tilojen nimekkäistä hyväntekijöistä. Nyttemmin Eppu Normaalin kotipaikkana tiedetty Ylöjärvi julistautui kaupungiksi vuoden 2004 alusta. Visio puutarhakaupungista on Ylöjärven lähtökohtia kaupunkikuvan kehittämisessä.