Pikku-Ahvenisto

Pikku-Ahveniston ja sen rakennuttajan hyväntekijä Antti Mäkikylän jännittävän historian viimeiset käänteet ovat edelleen suuri ratkaisematon arvoitus. Järvimaiseman ympäröimä Pikku-Ahvenisto toimii nykyään oivallisena juhlapaikkana.

Pikku-Ahveniston tila ja sen rakennuttaja Antti Penjaami Mäkikylä ovat osa Ylöjärven kirjoitettua historiaa. Itse rakennus on aikansa tunnetuimpien arkkitehti- ja taitelijanimien Paavo Uotilan, Gabriel Engbergin ja laajennuksen suunnittelijan Wivi Lönnin kädenjälkeä. Vuonna 1906 valmistunut ja vuonna 1914 laajennettu tila on rakennettu Pikku-Ahveniston järven rannalle, jonka kauniisiin maisemiin Antti Mäkikylä ihastui siellä hiihdellessään.

Tilan kuuluisista suunnittelijoista ja kauniista pihapiiristään huolimatta, vahvemmin merkkinsä historiaan on kuitenkin painanut itse talon kuuluisa isäntä.

Antti Penjaami Mäkikylä

Agronomi Antti Mäkikylä ja hänen vaimonsa Selma viettivät Ahvenistossa vilkasta seuraelämää ja talossa vieraili jatkuvasti viime vuosisadan alun merkkihenkilöitä, muun muassa kolminkertainen pääministeri A. K. Cajander ja näyttelijä Elli Tompuri.

Mäkikylä osallistui aktiivisesti myös Ylöjärven yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin tapahtumiin. Hän oli keskeinen hahmo raittiusseurassa, kunnanvaltuustossa, Suomalaisuuden liitossa sekä työväenyhdistyksessä. Mäkikylän aloitteesta ja hänen rahoituksellaan kuntaan rakennettiin ensimmäinen seuraintalo ja urheilukenttä. Hän myös osti omilla rahoillaan tontin ensimmäistä maaseutu myymälää varten.

Ongelmien kohdatessa ylöjärveläiset kääntyivät Mäkikylän puoleen. Hän järjesti rahaa vaikeuksiin joutuneille säätyläisille, takasi opintolainoja ja vaatetti juoppoja. Hän ryhtyi soveltamaan niille ajoille vallankumouksellista kahdeksan tunnin työaikaa palkollisilleen. Ahveniston isännän inhimillinen toiminta työväestön hyväksi sekä anteliaisuus herättivät myös närkästystä, mikä saattaa olla yksi syy häntä kohdanneelle onnettomuudelle.

Vuonna 1918 punaisten vetäydyttyä Ylöjärveltä, haettiin Antti Mäkikylä, niin kuin useimmat muutkin miehet, valkoisten paikalliseen sotaoikeuteen. Mäkikylä vapautettiin kuulustelujen jälkeen täysin syyttömänä. Hän ei ollut osallistunut aseelliseen tai muuhunkaan tuomittavaan toimintaan rintamalinjan kummallakaan puolella.

Muutaman päivän kuluttua, 7. huhtikuuta kaksi sotilaspukuista miestä haki hänet uudelleen sotaoikeuden istuntoon seuraintalolle ja seuraavana päivänä 8. huhtikuuta tähänkin päivään asti tuntemattomaksi jäänyt saattomies lähti kuljettamaan Mäkikylää lisäkuulusteluihin Tampereelle. 44-vuotias Antti Penjaami Mäkikylä löydettiin samana päivänä ammuttuna Tohlopin lammen rantametsästä. Vieläkään ei ole selvillä kuka ja miksi tunnettu ylöjärveläinen hyväntekijä raa’asti teloitettiin. Tapahtuma on yhä ylöjärveläisille arka aihe ja edelleen arvaillaan mitä todella tapahtui. Ehkä häntä pidettiin oman säätynsä pettäjänä, ehkä joku sai selville hänen piilotelleen Stalinia vuonna 1905 kakkospäärakennuksessaan, kuten luotettavista lähteistä kerrotaan. Ehkä arvoitusta ei koskaan ratkaista.

Pikku-Ahveniston tila

Ahveniston rakennukset pysyivät Mäkikylän suvun hallussa aina vuoteen 1986 saakka, jolloin Ylöjärven kunta osti ne. Nykyään Pikku-Ahvenisto on Ylöjärven kaupungin omistama vapaa-aika-alue ja kaupunki vuokraa sitä juhla ja tapahtumatilaksi. Talon suuri sali, rauhallinen pihapiiri ja järvimaisema tekevät siitä ihanteellisen paikan juhlien viettoon.